[ezcol_1half]
ALKUPERÄ
Rotu on peräisin Ranskasta, tarkemmin Vendéenin maakunnasta Lounais-Ranskassa. Vendéenin maakunnan ikivanhoista ajokoiraroduista kehitettiin ensin yksi bassetmuunnos, joka jaettiin myöhemmin kahteen rotuun; grand basset griffon vendéen ja petit basset griffon vendéen. Maakunnan isommat ajokoirat ovat grand griffon vendéen ja briguet griffon vendéen.
Petit basset jalostettiin vainuamaan ja ajamaan pienriistaa; kaniineja ja jäniksiä. Sen hitaampi ja lähihakuinen ajotyyli mahdollisti metsästyksen kävelyvauhdilla, ilman hevosta. Petitin koko ja turkinlaatu sopii pusikkoisiin ja kivikkoisiin maastoihin.
Yleensä petitit metsästivät ajueina, ja edelleenkin mm. Ranskassa käytetään ajueita. Nykypäivänä on kuitenkin yleistynyt yksittäisten koirien käyttäminen joko jäniksen, ketun tai kauriin ajoon. Petit on säkäkorkeudeltaan 34-38 cm ja grand basset 39-44 cm.
Aluksi näillä kahdella muunnoksella oli sama rotumääritelmä, vain koko ja eturaajojen malli oli eri. Petit oli kuitenkin liian raskas ja pitkärunkoinen grandin mittasuhteilla ja se väsyi helposti, joten sille kirjoitettiin oma rotumääritelmä vuonna 1951 ja vuonna 1975 rotujen risteyttäminen kiellettiin.
Rotumääritelmän mukaan petitillä tulee olla suorat eturaajat ja mittasuhteiltaan se on hieman korkeuttaan pidempi. Myös pään mittasuhteet ovat erilaiset, kuin grand bassetilla; petitin kuono-osa on hieman kallo-osaa lyhyempi tai yhtä pitkä, eikä pää ole suhteessa yhtä kapea kuin grand bassetin. Myös korvat ja häntä ovat suhteessa lyhyemmät, kuin grand bassetilla.
Risteyskiellosta huolimatta, vielä tänäkin päivänä syntyy toisinaan molempiin rotuihin vääräntyyppisiä yksilöitä.
1970-luvulla petitit alkoivat saapua Pohjoismaihin ja myös USA:han. Ensimmäinen petit basset griffon vendéen (narttu Jomil Isabella) saapui Suomeen Britanniasta vuonna 1977 ja ensimmäinen pentue syntyi Beacock-kennelissä 1979.
NYKYTILANNE JA KÄYTTÖ
Nykyään petitejä rekisteröidään vuosittain keskimäärin 70 kpl. Ylivoimaisesti suurin osa koirista on seurakoirina, joiden kanssa myös harrastetaan mm. jäljestystä ja satunnaisesti metsästystä.
Osa petiteistä on aktiivisilla metsästäjillä jäniksen- ja toisinaan ketun ajossa. Ajokoemuodot tällä rodulla ovat dreeverien ajo- ja ketunajokoe. Ennen vuotta 2008 kilpailtiin mäyräkoirien ajokokeessa.
Suosituin koemuoto on metsästyskoirien jäljestyskoe, mejä. Bassetit soveltuvat erinomaisen hyvin tähän koemuotoon tarkan ja kohtalaisen rauhallisen jäljestämistapansa ansiosta. Muutama petit kilpailee agilityssä ja tottelevaisuuskokeissa.
LUONNE
“Enkeli kotona, paholainen metsässä”. Tällä lauseella rotumääritelmä kuvaa rotua ja se kertoo paljon. Petitin kuuluu ehdottomasti olla ystävällinen ja avoin, vahtivaisto on hyvin pieni.
Hännän kuuluu heilua pystyssä aina, eikä arkuutta saa rodussa esiintyä. Petit on bassetroduista vilkkain ja itsenäisin, aina ystävällinen ja reipas sekä älykäs ja erittäin tarmokas.
Rodusta löytyy myös terrierimäistä kovuutta. Rotu vaatii voimakkaan metsästysvietin ja itsepäisyytensä takia ehdottomasti koulutusta, silti irti pitäminen on usein mahdotonta.
[/ezcol_1half] [ezcol_1half_end]
ULKOMUOTO
Pienikokoinen, mutta vahvaluustoinen ja voimakas koira. Korkeuttaan hieman pidempi runko. Karkea, tiheä päällikarva karva sekä pehmeä ja lämmittävä alusvilla tekevät rodusta säänkestävän ja myös helppohoitoisen. Rotu kuuluu trimmattaviin, sormin nypittäviin rotuihin.Sen kuuluu kuitenkin olla niin arkena kuin näyttelyssäkin huolettoman rento ulkonäöltään, kaikki liika trimmaaminen ja saksilla leikkaaminen on kiellettyä. Kampaaminen ja harjaaminen sekä irtokarvojen poistaminen sormin nyppimällä riittää oikealaatuisen turkin omaavan yksilön hoidoksi.
Villava tai silkkinen karva on virhe, vain kuonossa ja raajoissa karva saattaa olla hieman pehmeämpää. Näyttelyssä koirien kuuluu olla vähintään 3-5 cm pituisessa turkissa, joka on puhdas ja kammattu, mutta ei liikaa muotoiltu millään tavalla.
Parta, kulmakarvat ja pyöreät, tummat silmät antavat petitille sen tyypillisen nauravan ilmeen. Korvat ovat suhteellisen pitkät, ylettyvät kuitenkin korkeintaan kuonon kärkeen asti. Eturaajojen tulee olla suorat ja vahvaluustoiset, takaraajat ovat riittävän kulmautuneet ja rintakehä pitkä ulottuen syvyydeltään kyynärpäihin.
Petitin kuuluu liikkua pitkällä ja vauhdikkaalla askeleella hännän aina heiluessa sapelin mallisena pystyssä. Liikeet ovat vaivattomat ja myös etuaskeleen kuuluu olla pitkä. Selkäosa on melko lyhyt ja se pysyy liikkeessäkin suorana.
Turkki on väriltään useimmin musta-valkoinen, hiekan ruskea-valkoinen, puna-valkoinen taikka kolmivärinen.
TERVEYS
Vaikka ehdottomasti valtaosa koirista on terveitä koko ikänsä, rodun vakavimpia ja suurimpia ongelmia ovat epilepsia ja ns. kipusyndrooma.
Näitä on esiintynyt alkuajoista lähtien, yhtenä syynä rodun pieni populaatio ympäri maailman.
Kipusyndrooma (steriili meningitis) johtuu immuunivasteen heikkoudesta eikä sen periytymistapaa tarkkaan tiedetä.
Allergioita esiintyy myös jonkin verran rodussa, samoin kilpirauhasen vajaatoimintaa sekä vähäisempiä määriä silmäsairauksia. Näistä glaukooma on vakavin. Maailmalla glaukoomatapauksia on raportoitu jonkin verran. Myös tämä sairaus kulkee suvuittain eikä sen periytymistapaa tiedetä. Kaihia on todettu yksittäistapauksina.
PPM on ehkä yleisin silmäongelma petitillä, Usa:ssa arvioidaan noin 9% koirilla olevan PPM. Kyse on sikiöaikaisten kalvojen jäänteistä silmässä eikä kahta PPM:ää omaavaa koiraa pidä astuttaa keskenään. PPM ei kuitenkaan koskaan pahene iän myötä eikä haittaa normaalisti koiraa mitenkään. Suomessa silmätutkituista petiteillä 4,5 % todettiin PPM.
Korvat vaativat omistajalta jatkuvaa huomiota koska ovat melko kookaat ja riippuvat; korvatulehdukset ovat melko yleisiä. Korvat tulee puhdistaa ja korvakäytävässä kasvavat karvat tulee nyppimällä poistaa, jotta korvan ilmanvaihto toimii. Allergisillä ja heikon immuunivasteen omaavilla yksilöillä korva- ja muutkin ihotulehdukset saattavat muodostua krooniseksi ongelmaksi.
Eturaajojen kasvuhäiriöitä tavataan toisinaan. Suomessa ei vielä kuvata riittävästi koiria jotta lonkkavian tai eturaajojen kasvuhäiriön osalta voisi sanoa mitään yleisyydestä. Nivelrikkoa, joka on usein seurausta kasvuhäiriöistä, esiintyy kuitenkin varsinkin vanhemmilla koirilla melko yleisesti.
PBGV rodulle on valmistunut maaliskuussa 2015 DNA-testi perinnöllisen silmänpainetaudin varalle. Suomen Bassetkerho kehoittaa jokaista kasvattajaa testauttamaan siitoskoirat ennen pentujen teettämistä! Testaamattomilla koirilla ei tulisi enää tehdä pentuja.
[/ezcol_1half_end]