Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi avautunut
Kansalaisaloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä on avautunut Kansalaisaloite.fi -verkkopalvelussa. Kansalaisaloitteen voi allekirjoittaa suoraan verkossa tai lomakkeen voi myös tulostaa paperille ja lähettää postitse.
Aloite suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta on avattu Kansalaisaloite.fi -verkkopalvelussa. Aloite löytyy osoitteesta: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7047
Kansalaisaloitteen tarkoitus on turvata sekä taajamissa että taajamien ulkopuolella asuvien ihmisten arki ja elinkeinot, mutta taata myös kotieläinten, tuotantoeläinten ja metsästyskoirien turvallisuus. Maa- ja metsätaloustuottajien järjestöt MTK ja SLC, Metsästäjäliitto ja monet metsästyskoirajärjestöt vetoavatkin kaikkiin niihin, jotka kokevat nykyisen susitilanteen kestämättömäksi, että he kävisivät allekirjoittamassa kansalaisaloitteen.
Susikanta yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle
Kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena ei ole kaikkien susien hävittäminen, vaan susikannan laskeminen yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle. Kannanhoidollinen sudenmetsästys on tutkitusti paras tapa hoitaa susikantaa kontrolloidusti, laillisesti sekä susien keskellä asuvat ihmiset huomioivalla tavalla. Metsästyksen tavoitteena on ennen kaikkea vähentää susien metsästyskoirille ja kotieläimille aiheuttamia vahinkoja sekä pitää sudet ihmisarkoina ja poissa ihmisasutuksen läheltä.
– Kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämisellä on kiire. Susien ihmisarkuus on vähenemässä. Lampaisiin kohdistuneita hyökkäyksiä on tapahtunut tänä kesänä jo lukuisia, sanoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.
Aloitteessa vaaditaan myös sitä, että Luonnonvarakeskuksella on oltava riittävät resurssit susikannan luotettavaan arviointiin ja tarpeelliset ripeällä aikataululla käyttöönotettavat laitteistot nopean, nykyistä kattavamman DNA-analyysin tekemiseksi tarkemman susien kanta-arvion laatimiseksi.
Suomen susikannan arviointiin tulee saada lisää ymmärrettävyyttä ja läpinäkyvyyttä. Kanta-arviointiprosessiin tulee saada mukaan havainnoitsijoiden ja tutkimuslaitoksen lisäksi kolmas, ulkopuolinen taho todentamaan kaikkien varmistettujen susihavaintotietojen päätyminen osaksi kanta-arviota.
– Kannanhoidollisessa metsästyksessä ei ikinä ole kyse eläinlajin hävittämisestä. Tämä kansalaisaloite on rakentava aloite Suomen susikannan hoitamiseksi kestävästi, muistuttaa Mickel Nyström, ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n varapuheenjohtaja.
Metsästyskaudesta tulossa vaikea
Metsästyskaudesta on susitilanteen kannalta tulossa vaikea. Metsästäjillä on koiriensa ja koko koirametsästyskulttuurin puolesta hätä ja siksi Metsästäjäliitossa ja monissa metsästyskoirajärjestöissä on katsottu tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin.
– Metsästäjille on annettu valtuutus toteuttaa hirven kannanhoidollinen metsästys. Suomessa on jo alueita, joilla ei voida susivaaran vuoksi koirilla metsästää. Susi ei pysty säätelemään hirvikantaa toivotulla tasolla, jolloin uhkana on liikennevahinkojen sekä taimikkotuhojen kasvu ja SRVA (suurriistavirka-apu)-toiminnan vaikeutuminen, sanoo Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja Pentti Isoviita.
– Kannanhoidollinen metsästys on kestävä ratkaisu moniin susia koskeviin kysymyksiin. Lisäksi laissa on mahdollistettava nykyistä luotettavampi suden kannanarviointi ja määritettävä valtakunnallisesti yhtenäiset toimintatavat uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien poistamiseen, Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola sanoo.
Lisätietoja:
Seuraavat järjestöt ovat olleet mukana valmisteluissa:
Metsästäjäliitto:
toiminnanjohtaja Jaakko Silpola, puh. 050 406 4836, jaakko.silpola@metsastajaliitto.fi
www.metsastajaliitto.fi/susi
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:
Kenttäjohtaja Timo Leskinen puh. 040 075 4235, timo.leskinen@mtk.fi
Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:
Varapuheenjohtaja Mickel Nyström, puh. 040 775 5830, mickel.nystrom@slc.fi
Suomen harmaahirvikoirajärjestö:
puheenjohtaja Jukka Immonen, puh. 040 836 9960, puheenjohtaja@shhj.info
Suomen Pystykorvajärjestö:
puheenjohtaja Pentti Isoviita, puh. 050 351 1410, puheenjohtaja@spj.fi
Muut valmistelussa olleet koirajärjestöt:
Suomen Bassetkerho, Antti Nuutero
Suomen Beaglejärjestö, Toivo Kangas
Kanakoirakerho, Jyrki Kangas
Suomen Ajokoirajärjestö, Liisa Miettinen
Suomen Spanieliliitto, Paula Horne
Suomen Dreeverijärjestö, Timo Nurmiluoto
Saksanseisojakerho, Vesa Nummi
Suomen Laikajärjestö, Voitto Pulkkinen
Noutajakoirajärjestö, Petteri Hirvonen
Springerspanielit, Petri Karlsson
Suomen Mäyräkoiraliitto, Seppo Saari
Suomen Kettuterrierit, Eero Suomus
Katso tästä usein kysytyt kysymykset: UKK