[ezcol_1half]

ALKUPERÄ
Rotu on peräisin Ranskasta, tarkemmin Vendeenin maakunnasta Lounais-Ranskassa. Ikivanhoista ajokoiraroduista erotettiin kaksi eri bassettyyppistä kokomuunnosta; grand basset griffon vendéen ja petit basset griffon vendéen. Maakunnan isommat ajokoirat ovat grand griffon vendéen ja briguet griffon vendéen.

Grand basset jalostettiin vainuamaan ja ajamaan kaikkea ”karvaista riistaa”, etupäässä kuitenkin jäniksestä villisikaan -kokoluokkaa. Se on basset roduista nopein ajuri, jolla on kuuluva ääni. Paksun nahkan ja karkean karvapeitteensä ansiosta se selviytyy pahemmissakin ryteiköissä, joita se rakastaa.

Yleensä grandit metsästivät ajueina, ja edelleenkin mm. Ranskassa käytetään ajueita. Nykypäivänä on kuitenkin yleistynyt yksittäisten koirien käyttäminen joko jäniksen tai kauriin ajoon. Suomessa hirvieläimen metsästäminen on sallittua vain alle 28 cm säkäkorkeudeltaan olevilla koirilla. Muissa Pohjoismaissa sekä Ahvenanmaalla kauriin metsästys on sallittua petit ja grand basseteilla. Grand basset on säkäkorkeudeltaan 39-44 cm ja petit 34-38 cm.

Aluksi näillä kahdella muunnoksella oli sama rotumääritelmä, vain koko ja eturaajojen malli oli eri. Petit oli kuitenkin liian raskas ja pitkärunkoinen grandin mittasuhteilla ja se väsyi helposti, joten rodut erotettiin ja petitille kirjoitettiin oma rotumääritelmä vuonna 1976.

Rotumääritelmän mukaan grand bassetin tulee olla suoraraajainen, hieman pitkänomainen sekä tyylikäs. Myös pään mittasuhteet ovat erilaiset, kuin petit bassetilla; grandin kuono-osa on huomattavasti kallo-osaa pidempi ja pää ei saa olla raskas eikä liian leveä. Myös korvat ja häntä ovat suhteessa pidemmät, kuin petit bassetilla.

Nykyään roduilla on risteytyskielto, joskin edelleen toisinaan syntyy molempiin rotuihin vääräntyyppisiä yksilöitä.

Ensimmäinen grand basset griffon vendéen (Hoffen Hills Krona des France) saapui Suomeen Ruotsista vuonna 1998 ja ensimmäinen pentue syntyi Airwinds- kennelissä 2000.

NYKYTILANNE JA KÄYTTÖ
Nykyään Grand bassetteja rekisteröidään vuosittain keskimäärin 25 kpl. Ylivoimaisesti suurin osa koirista on seurakoirina, joiden kanssa myös harrastetaan mm. koiranäyttelyitä, jäljestystä ja satunnaisesti metsästystä.

Osa grand basseteista on aktiivisilla metsästäjillä jäniksen- ja toisinaan ketun ajossa. Ajokoemuodot tällä rodulla ovat dreeverien ajo- ja ketunajokoe. Ennen vuotta 2008 kilpailtiin mäyräkoirien ajokokeessa.

Suosituin koemuoto on metsästyskoirien jäljestyskoe, mejä. Bassetit soveltuvat erinomaisen hyvin tähän koemuotoon tarkan ja kohtalaisen rauhallisen jäljestämistapansa ansiosta.

[/ezcol_1half] [ezcol_1half_end]

LUONNE
Grand bassetin kuuluu olla peräänantamaton, rohkea, peloton ja hieman itsepäinen. Se on hyvä lemmikki uskollisen ja ystävällisen luonteensa ansiosta, mutta omaa kuitenkin ajavan koiran älykkyyden ja itsenäisyyden. Grand basset on petitiä varautuneempi, mutta tätä ei tule missään nimessä sekoittaa arkuuteen tai ujouteen.

Grand bassetin huumorintaju voi joskus koetella omistajan hermoja. Rodusta löytyy myös terrierimäistä kovuutta. Rotu vaatii voimakkaan metsästysvietin ja itsepäisyytensä takia ehdottomasti koulutusta, silti irti pitäminen on usein mahdotonta. Riistan hajun osuessa nenään korvat yleensä lakkaavat toimimasta.

ULKOMUOTO
Grand bassetilla tulee olla riittävä luusto, suorat eturaajat, hyvä & karkea karvapeite, jalo pää ja pitkät, alhaalle kiinnitetyt korvat.Keskikokoinen, mutta vahvaluustoinen ja voimakas koira, jonka ei saa missään nimessä muistuttaa neliötä. Karkea, tiheä päällikarva karva sekä pehmeä ja lämmittävä alusvilla tekevät rodusta säänkestävän ja myös helppohoitoisen. Rotu kuuluu trimmattaviin, sormin nypittäviin rotuihin.

Sen kuuluu kuitenkin olla niin arkena kuin näyttelyssäkin huolettoman rento ulkonäöltään, kaikki liika trimmaaminen ja saksilla leikkaaminen on kiellettyä. Kampaaminen ja harjaaminen sekä irtokarvojen poistaminen sormin nyppimällä riittää oikealaatuisen turkin omaavan yksilön hoidoksi.

Villava tai silkkinen karva on virhe, vain kuonossa ja raajoissa karva saattaa olla hieman pehmeämpää. Näyttelyssä koirien kuuluu olla vähintään 3-5 cm pituisessa turkissa, joka on puhdas ja kammattu, mutta ei liikaa muotoiltu millään tavalla.

Parta, kulmakarvat ja pyöreät, tummat silmät antavat grand bassetille sen tyypillisen nauravan ilmeen. Korvat ovat pitkät ja niiden pitää ylettyä vähintään kuonon kärkeen asti. Eturaajojen tulee olla suorat ja vahvaluustoiset, takaraajat ovat riittävän kulmautuneet ja rintakehä pitkä ulottuen syvyydeltään kyynärpäiden tasolle.

Grand bassetin liikkeestä tulee välittyä kestävyys ja vaivattomuus. Liikkeiden tulee olla vapaat ja tasapainoiset. Selkäosa ei saa olla painunut ja sen pitää pysyä liikkeessäkin suorana.

Turkki on väriltään useimmin musta-valkoinen, hiekan ruskea-valkoinen, puna-valkoinen taikka kolmivärinen.

TERVEYS
Vaikka ehdottomasti valtaosa koirista on terveitä koko ikänsä, epilepsiaa, kilpirauhasen vajaatoimintaa ja synnynnäisiä sydänvikoja tavataan toisinaan rodussa. Tähän vaikuttaa varmasti rodun populaation pienuus ympäri maailman.

Allergioita esiintyy jonkin verran rodussa. Suomessa on tavattu myös muutama yksittäinen kaihitapaus.
Korvat vaativat omistajalta jatkuvaa huomiota koska ovat melko kookkaat ja riippuvat; korvatulehdukset ovat melko yleisiä. Korvat tulee puhdistaa ja korvakäytävässä kasvavat karvat tulee nyppimällä poistaa, jotta korvan ilmanvaihto toimii. Allergisillä ja heikon immuunivasteen omaavilla yksilöillä korva- ja muutkin ihotulehdukset saattavat muodostua krooniseksi ongelmaksi.

Eturaajojen kasvuhäiriöitä tavataan toisinaan. Suomessa ei vielä kuvata riittävästi koiria jotta lonkkavian tai eturaajojen kasvuhäiriön osalta voisi sanoa mitään yleisyydestä. Nivelrikkoa, joka on usein seurausta kasvuhäiriöistä, esiintyy kuitenkin varsinkin vanhemmilla koirilla melko yleisesti.

[/ezcol_1half_end]